Miksi itsensä työllistäminen on niin pelottavaa?

Miksi itsensä työllistäminen on niin pelottavaa?

Itsestään selvä vastaus otsikon kysymykseen on tietysti rahan riittävyys. Ei ole helppoa elää tietäen, että rahaa tulee tilille vain jos itsellä myynti ja laskutus toimivat, sen varsinaisen työn lisäksi siis. Itsensä työllistäminen on kuitenkin pelottavaa myös muista syistä.

Sisäinen sensuuri

Keskustelin äskettäin erään ystäväni kanssa kirjoittamisesta, Hän on tehnyt sitä aina, ja pohti nyt kustantajan löytämistä. Kirjoittaminen, ja nimenomaan yleisölle kirjoittaminen, on monien haave. Tämän haaveen toteuttaminen on nykyään  helpompaa kuin koskaan ennen: blogin voi perustaa täysin ilmaiseksi ja erilaiset somekanavat ovat myös käytössä ilman maksua. Kyllä vain, myönteli ystäväni. Ongelma on vain siinä, että jos joku valitsee kirjoituksesi julkaistavaksi, hän ottaa samalla vastuun siitä että että kirjoitus on siihen tarpeeksi hyvä.

Kustantaja toimii siis myös lukijoille jonkinlaisena laadun takeena ja antaa samalla kirjoittajalle vastuuvapauden. Jos sen sijaan kirjoittaa romaania blogiin jatkokertomuksena tai julkaisee runoja Facebook-päivityksinä (mitä toki tekevät myös muiden kustantamia kirjoja julkaisseet kirjailijat), on ihan itse ja yksin vastuussa siitä mitä muiden silmien eteen saattaa. Entä jos kaikki ajattelevat, että luulen olevani jotakin?

Ymmärrän tämän täysin, vaikka oma itsekritiikkini onkin hiukan alikehittynyt ja olen täysin pidäkkeettömästi blogannut (Rahaa rattaisiin -blogissa siis. Lukeminen omalla vastuulla, niin kuin aina.) jo vuosia ja muutenkin luullut olevani jotakin. Kritiikki pelottaa, ja olisi ihanaa saada joku pehmusteeksi itsensä ja ankaran maailman väliin.

Hakusessa pomo haukuttavaksi

Sama koskee muitakin tekijöitä kuin vain kirjoittajia. Miten omaa osaamista voi myydä, jos siihen ei ole kenenkään lupaa? Paljon helpompaa olisi, jos olisi jonkun palkollisena ja myisi työnantajansa tuotetta. Jos joku kyselisi, miten tällaista kehtaa myydä, voisi irvistellä kuin pakollista lisämyyntiä tekevä kioskimyyjä ja syyttää pomoa.

Fiksu ihminen ei ehkä avoimesti kertoisi olevansa myyntihommissa siksi, että pomo käski. Takaraivossa tuo ajatus kuitenkin on helpottamassa myyntityötä. Tässähän vain tehdään niin kuin on käsketty ja toteutetaan omaa roolia, joka on ylhäältä annettu. Jos kuitenkin myyt omaa osaamistasi etkä sitten osaakaan, ainoa jota voit syyttää olet sinä itse.

Samantyylistä tukea voi antaa myös koulutus. Se onkin tärkeää ja arvokasta ja joissain töissä välttämätöntä. Moniin tehtäviin ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaista koulutusta, sillä maailma muuttuu nopeammin kuin koulutuspolitiikka, Jotkut hommat taas ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi oppia kuin tekemällä. Joskus sitä vain huomaa työn, joka olisi tehtävä, ja jos on fiksu ja onnekas, löytää ehkä myös jonkun joka siitä voisi maksaa. Vaatii rohkeutta kertoa, että oma osaaminen on sen arvoista, että siitä kannattaa maksaa. Oma pelko on kuitenkin ainoa asia, joka estää tekemästä sitä.

Jos se toimii, se toimii

Savolaisen elämänviisauden mukaan vastuu on aina kuulijalla. Vakavasti puhuen ja lain mukaan vastuu ei aina ole ostajalla, vaan myyjän pitää ottaa vastuu myymästään tuotteesta tai palvelusta. Tyytyväistä asiakasta on kuitenkin syytä uskoa. Jos osaamisestasi on apua, jos se tuottaa sitä kuuluisaa lisäarvoa asiakkaalle, silloin olet ammattilainen. Valelääkäriksi tai vastaavaksi ei tietenkään tule ryhtyä eikä valehdella omasta osaamisestaan. Toimialat ovat kuitenkin erilaisia: jos tarkoituksena on tuottaa hyvää oloa tai herättää ajatuksia, asiakkaan kokemus on tekijän osaamisen paras mittari.

Hyvä tapa saada itseluottamusta on tehdä jokin projekti ilmaiseksi tai hyvin edullisesti ja pyytää vastineeksi kunnollista palautetta. Pysyvää tapaa alihinnoittelusta ei kannata tehdä, ei ainakaan jos aikoo elättää itsensä työllään. Pahinta, mitä voi tapahtua, on se että huomaat tarvitsevasi lisää tietoja ja taitoja. Jos näin kävisi, se ei olisi ensimmäinen kerta.

Tekemällä oppii. Tämän vuoksi ihmiset, jotka ottavat haasteita, ehkä liian suuriakin sellaisia, vastaan, päätyvät alansa asiantuntijoiksi.  Sitä paitsi: onko loppujen lopuksi niin suurta väliä, otatko kriittistä palautetta vastaan pomolta vai suoraan asiakkaalta? Itsensä työllistäminen on pelottavaa, mutta sen tuoma itseluottamus, elämänkokemus ja ennen kaikkea sen tuomat tulot ovat pienten pelonväristysten arvoisia.

Osuuskunnasta löytyy ihmisiä, jotka ovat päässeet yli osaamisensa myymisen noloudesta ja myös kohtalotovereita, jotka pyörivät toistuvasti samojen ongelmien parissa. Jos kiinnostuit jäsenyydestä, ota yhteyttä!

 

 

5 hyvää syytä tehdä töitä osuuskunnassa

5 hyvää syytä tehdä töitä osuuskunnassa

Joitain vuosia sitten löysin itseni yllättäen tilanteesta, jossa minulta haluttiin ostaa palveluja, mutta minulla ei ollut mitään tapaa myydä niitä. Jos olisin samassa tilanteessa juuri nyt, löytäisin varmaankin nopealla nettihaulla erilaisia niin sanottua kevytyrittäjyyttä tarjoavia palveluita. Tuolloin ajatus oman työn myymisestä ilman yrityksen perustamista oli vielä uusi.

Itse päädyin muutamien kokeilujen kautta Osuuskunta Paluun jäsenyyteen. Osuuskunta myy tarjoamiani palveluja, kuten koulutusta, ja itse saan tekemästäni työstä palkkaa. Tämä on tuntunut helpolta ja järkevältä tavalta järjestää monista erilaisista palasista koostuva työelämäni. Osuuskunnan jäsenenä tehty työ on alkanut pienistä työkeikoista ja kasvanut merkittäväksi osaksi vuosituloista.

Monille osuuskunta on toiminut yrityshautomona, jossa kerätty kokemus ja osaaminen ovat johtaneet oman yrityksen perustamiseen. On hienoa nähdä, miten ideat kehittyvät ja vievät keksijäänsä eteenpäin. Toisille taas osuuskunta on pitkäaikainen työn tekemisen tapa, satunnaisesti tai vaikka kokoaikaisesti. Tässä viisi hyvää syytä työskennellä nimenomaan osuuskunnassa.

 

  1. Osuuskunnan työntekijä ei ole yrittäjä
    Kun osuuskunta on tarpeeksi suuri (kuten Paluu on), eivät sen jäsenet ja työntekijät ole viranomaisten silmissä yrittäjiä. Varsinkin toimintaa aloittaessa voi olla hyvinkin tärkeää säilyttää oikeus työttömyysturvaan.
  2. Osuuskunnalle tehdystä työstä kertyy eläkettä
    Koska osuuskunnan työntekijät ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä, heidän palkastaan pidätetään työeläkemaksu. Työ siis kerryttää eläkettä. Tämä on asia, jota kaikkien kannattaa miettiä jo ennen kuin eläkeikä häämöttää.
  3. Se on todella helppoa
    Koska osuuskunta yrityksenä hoitaa niin sanotut paperityöt, yksittäinen jäsen voi keskittyä tekemään työnsä hyvin ja etsimään uusia asiakkaita. Jos osuuskunnan jäsenellä on intoa osallistua osuuskunnan pyörittämiseen, siihen myös mahdollisuus pyrkimällä vaikkapa osuuskunnan kokouksessa valittavan hallituksen jäseneksi.
  4. Alkupääoma on pieni
    Osuuskuntaan liittyessä maksetaan osuusmaksu, jonka päättää osuuskunnan kokous vuosittain. Mikäli joskus päättää erota osuuskunnasta, sen saa takaisin. Tätä kirjoittaessani maksu on Paluulla 150 euroa. Muita aloituskustannuksia ei ole, sillä osuuskunta hoitaa taloushallinnon, vakuutukset ja muut vastaavat kustannuksia aiheuttavat paperityöt.
  5. Yhteisön tukea sitä kaipaaville
    Osuuskunnan jäsenet tapaavat toisiaan niin osuuskunnan kokouksissa kuin muissakin tilaisuuksissa. Paluun kaltaisessa osuuskunnassa on osaajia useilta erilaisilta aloilta: jäsenet eivät kilpaile keskenään, vaan pikemminkin tuottavat uusia ideoita erilaisten kykyjen ja kokemusten kohdatessa.

Helppous ja kätevyys rahoitetaan kaikesta osuuskunnan myymästä työstä perittävällä maksulla, jonka suuruuden päättää osuuskunnan kokous. Tällä katetaan esimerkiksi taloushallinnosta, vakuutuksista ja viestinnästä aiheutuvia kustannuksia. Tätä kirjoittaessani palvelujen myynnistä peritään 8 % maksu.

Osuuskunta Paluu toimii pääasiassa Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Jos kiinnostuit jäsenyydestä, ota yhteyttä!

Jenni Kallionsivu

Työllisty hankkeella

Työllisty hankkeella

Hankkeet kehittävät eri alojen toimintaa eteenpäin ja niiden avulla
mahdollistuvat monet uudet ilmiöt. Vaikka välillä kuulee puhuttavan
”hankehelvetistä”, tuovat hankkeet työelämään myös uudenlaista
energiaa.

Ne myös tarjoavat työmahdollisuuksia, jollaisia ei aiemmin ole
ollut. Jos keksit hyvän idean ja saat myytyä sen muille, voit päätyä
töihin itse kehitettyyn hankkeeseen.

Työllisty hankkeessa -tilaisuudessa 5.4. klo 13.30 Talent Spacessa (Satakunnankatu 18 A)

Tampereella Jenni Kallionsivu kertoo, kuinka
kehitti itselleen työn palattuaan ulkomaanjakson jälkeen takaisin
Suomeen. Itse luotu projektityö tarjosi paluumuuttajalle ammatillisia
haasteita sekä suhdeverkostoa ja ideoita, joista on versonut pysyvä
osa freelancerin työpalettia.

Tilaisuudessa käsitellään seuraavia asioita:
– miten tunnistat hyvä hankeidean?
– yhteistyökumppaneiden löytäminen
– mistä rahat?
– kuinka tästä eteenpäin eli jatkosuunnitelmien teko

Koulutus sopii monen eri alan osaajille, jotka etsivät uutta työtä
nyt tai tulevaisuudessa. Jos alallasi – alalla jolla olet
työskennellyt tai alalla jolla haluaisit työskennellä – tehdään töitä
hankkeissa, tämä koulutus voi olla juuri sinulle. Luvassa on
kokeneen hankehain omakohtaisia kertomuksia, tiukkaa asiaa
hankkeisiin liittyen sekä runsaasti keskustelua.

FM Jenni Kallionsivu on muun muassa tuottaja, järjestöaktiivi ja
järjestöjen varainhankinnan ja rahoituksen kouluttaja sekä bloggari.
Hän kirjoittaa blogia osoitteessa www.rahaarattaisiin.fi ja
käsittelee siellä myös hankerahoitukseen liittyviä aiheita.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen täällä.